Iäkkäiden köyhyys sidoksissa kotitalouden rakenteisiin monessa EU-maassa

(22.1.2010 / STT Info / Eläketurvakeskus)  Sukupuolten välinen köyhyysriskin ero johtuu Suomessa suurelta osin 75 vuotta täyttäneiden naisten yksinasumisen yleisyydestä. Tämän ikäiset naiset asuvat yksin lähes kolme kertaa yleisemmin kuin miehet. Yksin asumisen lisäksi sukupuolten välisiin toimeentulon eroihin vaikuttaa olennaisesti se, asuuko samassa taloudessa muita joko eläke- tai ansiotuloa saavia. EU-maiden vertailu osoitti, että iäkkäiden naisten köyhyysaste on Suomessa korkea ja lisäksi selvästi korkeampi kuin miehillä.

Tulokset käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen tuoreesta selvityksestä, missä vertailtiin vanhuuseläkeikäisten naisten ja miesten välisiä köyhyysriskieroja kahdeksassa EU-maassa. Vertailussa olivat mukana Suomen ja Ruotsin lisäksi Alankomaat, Britannia, Espanja, Itävalta, Saksa ja Tanska. Tulokset perustuvat tutkimusaineistoon, jonka tuloja koskevat tiedot ovat vuodelta 2005.

Sukupuolten väliset erot köyhyysriskissä eroavat selkeästi sen mukaan, millaisissa kotitalouksissa eläkeikäiset asuvat. Jos taloudessa ei ole muita tulonsaajia, toimeentulon erot ja köyhyysriski kasvavat. Esimerkiksi Espanjassa sekä eläkeikäisten naisten että miesten yksinasuminen on harvinaisempaa kuin muissa vertailussa mukana olleissa maissa. Espanjassa 75 vuotta täyttäneiden naisten kotitalouteen kuuluu muita maita useammin työikäinen henkilö. Tämä vahvistaa naisten taloudellista asemaa ja tasaa sukupuolten välisiä köyhyysriskin eroja, vaikka naisten omat eläketulot olisivatkin pieniä.

Tutkituista maista esimerkiksi Suomi ja Ruotsi eroavat toisistaan yksinasuvien köyhyysriskin suhteen, vaikka niiden eläkejärjestelmät ovat varsin samankaltaiset. Suomessa yksinasuvien köyhyysriski on korkea molemmilla sukupuolilla. Ruotsissa köyhyysriski koskettaa lähinnä yksinasuvia naisia. Suomen korkeampi köyhyysriski selittyy osaksi sillä, että vähimmäiseläkkeet ovat meillä selvästi pienempiä kuin naapurimaassa.

Selvitys osoittaa, että myös eläkejärjestelmä vaikuttaa vanhuusköyhyyden riskeihin. Kun naisten työura on miehiä lyhyempi ja osa-aikatyö yleisempää, naisten köyhyysriski nousee helposti miehiä suuremmaksi erityisesti ansioeläkkeisiin painottuvissa maissa. Tämä näkyy selvästi Itävallassa, jossa ei ole lainkaan asumiseen perustuvaa tai tarveharkintaista vähimmäiseläkettä.

Alankomaat on hyvä esimerkki maasta, jossa yksin asuvat selviävät omilla tuloillaan. Köyhyysriski on alhainen eikä se nouse iän myötä. Alankomaiden asumiseen perustuva vähimmäiseläke näyttää tasaavan hyvin sukupuolten välisiä köyhyysriskieroja. Näin käy, jos eläke on kyllin suuri takaamaan myös yksin asuvalle riittävän toimeentulon työhistorian lyhyydestä huolimatta.