HUOM!  Ajassa Nyt -verkkolehti vaihtoi ohjelmistoalustansa uuteen toukokuussa 2011.  Samalla vaihdettiin serveriä.  Tämä on lehden vanhempi versio.  Nykyiseen lehteen pääsee tutustumaan tästä tai alapuolen valikosta.
[ Etusivu ]  [ Uusi Ajassa Nyt ]  [ Artikkelit ]  [ Blogit ]  [ TV -ohjelmat ]  [ Toimitus ]  [ Sivukartta
ISSN 1797-3120

Pääkirjoitus Uutiset KolumniLukijoiden kirjoituksia Vaaliliite Kuvakilpailun satoa

Jaa Facebookissa

Päivän sää
Päivän sää

 

Website Builder

Web Hosting

 

Keinottelukapitalismi tiensä päässä


Kansalaisille kerrotaan, että nykyinen lamaksi kehittynyt talouden taantuma on seurausta maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä, pankkiirien ahneudesta ja romahtaneesta kysynnästä. Tämä on vain puolitotuus. Koko totuus lienee vallanpitäjien kannalta liian vaarallinen kerrottavaksi.
  

Totuus, jota vallanpitäjät lakeijoineen eivät halua kertoa, on kansalaisiin kohdistetun sumutuksen takaa varsin helposti nähtävissä. Nykyisen maailmanlaajuisen talouskriisin aiheuttaja on ahne ja armoton keinottelukapitalismi, joka niin kuin David C. Korten jo vuosikymmen sitten totesi, tuhoaa syöpäkasvaimen tavoin terveen yhteiskuntaelämän, markkinatalouden ja demokratian. Kyse ei siis nyt ole suinkaan pelkästä rahoituskriisistä vaan nykyisen, keinottelukapitalismin synnyttäneen uusliberalistisen talousjärjestelmän romahduksesta. Keinottelukapitalismi on tullut tiensä päähän. Eikä siitä selvitä pysyvästi muutoin kuin talousjärjestelmän perusteellisella uudistamisella. 
  

Korten kirjoitti v. 1999 suomeksikin julkaistussa teoksessaan "Elämä kapitalismin jälkeen": "Kapitalismin sairauden pisimmälle kehittynyt aste tunnetaan finanssipääomana tai finanssikapitalismina. Tällä tasolla pääoman omistus irtautuu yhä kauemmas tuotannosta, samalla kun valta siirtyy todelliseen tuottavaan toimintaan osallistuvilta yrittäjiltä, keksijöiltä ja teollisuusmiehiltä rahoittajille ja koronkiskureille, jotka elävät yksinomaan rahoitusomaisuutensa tuotoilla."
  

Korten toteaa globaalin kapitalismin keskeisen ongelman olevan siinä, että omistusvalta keskittyy taloudelliselle ylimystölle, joka ei ole vastuussa yhteiskunnalle eikä aja sen etuja. Talousjärjestelmä olisi uudistettava sellaiseksi, että markkinatalous perustuu taloudelliseen
demokratiaan, joka pyrkii tuottavien voimavarojen laajaan omistuspohjaan, pääomien hajauttamiseen niiden harvoihin käsiin keskittämisen sijasta, ja siihen, että omistusoikeudet ja päätösvalta ovat ennen muuta paikallisilla asukkailla.
  

Keinottelukapitalismi ei olisi päässyt valtaan ilman poliittisten päätöksentekijöiden tukea. Ja tämä näyttää jatkuvan hallitusten ja parlamenttien syytäessä veronmaksajien rahoja talousjärjestelmän nykyisten sairaiden rakenteiden pönkittämiseen.
  

Vielä 1900-luvun alussa sosialidemokraatit ja Santeri Alkion johtama maalaisliitto vaativat taloudellisen riiston lopettamista. Nyt vasemmisto ja keskusta tyytyvät poliittisen oikeiston tavoin enää vain ponnettomiin pyrkimyksiin lieventää riiston seurauksia ja antavat tukensa pääomavallalle työntekijöiden kustannuksella. Osoituksena tästä ovat esim. varallisuusveron poistaminen rikkaimmilta ja ymmärtäväinen suhtautuminen UPM-Kymmenen Kemijärven tehtaan sulkemiseen.
  

Olen jo kauan esittänyt, että pääomatulovero tulisi muuttaa progressiiviseksi. Eikö jo viimeistään nyt olisi aika tämän uudistuksen toimeenpanoon kuntien ja valtion talouden nopeasti vaikeutuvien ongelmien ratkaisemiseksi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi? Kyllä olisi, mutta nykyisessä EU-Suomessa hallitus ja eduskunta eivät toimi kansalaisten vaan pääomavallan toiveiden mukaisesti.

Ilkka Hakalehto
Kirjoittaja on helsinkiläinen filosofian tohtori ja poliittisen
historian dosentti