Mitä Sata-komitean mietintöluonnoksessa oikein lukee?

Perjantaina 7.11.2008 YLE:n kautta julkisuuteen vuotaneista uutisista koskien Sata-komitean mietintöluonnosta perusturvan uudistamisesta saa käsityksen, että perusturvaa oltaisiin nyt toden teolla parantamassa ja Suomea oltaisiin palauttamassa sivistyneitten hyvinvointivaltioiden joukkoon.  Uutisissa puhuttiin jopa miljardin euron kokonaiskustannuksista.    Vielä on kuitenkin turha taputtaa käsiään.  Koska asiasta tullaan puhumaan paljon turuilla ja toreilla pelkästään huonosti luettujen uutispätkien ja huhupuheiden perusteella, olisi ehkä syytä kiinnittää huomio siihen, mitä muistiossa oikeastaan lukee:

 

-       kyse on pelkästä muistiosta, johon komitean sihteeri on koonnut erilaisia ajatuksia ja ehdotuksia, joista komiteassa on ollut puhetta.  Lopullinen Sata-komitean ehdotus julkaistaan vasta vuoden vaihteessa.

-       työmarkkinatukea on muistion mukaan korotettava rajusti (yksinäisellä työttömällä jopa 40%), jotta tarve sosiaalitoimiston myöntämään toimeentulotukeen poistuisi.  Kannattaa huomioida, ettei pitkäaikaistyöttömällä jää tämänkään jälkeen yhtään enempää rahaa.  Ainoastaan mahdollisuus hakea toimeentulotukea poistuu.

-       650 euron ”takuueläke” tarkoittaa (vrt. edellinen) sitä, että kun kansaneläke ja työeläke jää alle tuon summan, erotus maksetaan em. ”takuueläkkeenä”.  Käytännössähän tämäkin tarkoittaa useimmiten sitä, ettei eläkkeensaajan tarvitsisi turvautua toimeentulotukeen.  Rahaa elämiseen ei juuri nykyistä enempää jää.

-      ”tulotakuu” tarkoittaa sitä, että nykyinen toimeentulotuen perusosa ja asumistuki yhdistettäisiin ja siirrettäisiin Kelan maksettavaksi.  Tämäkään ei lisää käteen jäävää rahaa, todennäköisesti se vähentäisi sitä joissain tapauksissa, koska harkinnanvaraista, ennaltaehkäisevää tukea pitäisi edelleen hakea sosiaalitoimistosta

-       työttömyysturvaa heikennetään siten, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksettaisiin enää yhden vuoden ajan.  Nykyään pitkäaikaistyöttömäksi luokitellaan, kun työttömyyttä on kestänyt yhtäjaksoisesti 500 arkipäivää eli kaksi vuotta.

-       työttömiä varten perustetaan uusi valtionyhtiö, ”työpankki”, joka vuokraa työntekijöitä yritysten käyttöön.  Jos työttömäksi jääneelle ei löydy uutta työtä puolessa vuodessa, hänet ohjataan tähän ”työpankkiin”.  Mietittäväksi jää, millä palkalla, työajoilla ja –ehdoilla.  Talouden kiristyessä yhä useampi tulee jäämään työttömäksi, moniko meistä on valmis menemään määräämättömäksi ajaksi töihin tällaiseen valtion (orja)työtä(?) välittävään valtionyhtiöön?

-       lapsilisiä ehdotetaan sidottavaksi indeksiin, mikä on hyvä asia.  Miksei sitten saman tien myös sitä laskennallista minimiä, jolla ihmisen lasketaan tulevan juuri ja juuri toimeen (= toimeentulotuen perusosa).  Sitä ei ole käytännössä tarkastettu yli kymmeneen vuoteen ja sen määrä on laskennallisesti ollut negatiivista samaan aikaan, kun yleinen tulotaso on kohonnut reilusti yli 40%.  Tämä on sekä lisännyt suhteellista köyhyyttä että aiheuttanut jopa absoluuttista köyhyyttä, mikä on Suomen oloissa harvinaista.  Vai onko uudistuksen tarkoitus ohjata yhä suurempi joukko ihmisiä vapaaehtoisten ylläpitämiin ruuan jakelujärjestelmiin, leipäjonoihin?

Tiivistettynä: tukiviidakkoa karsitaan, mutta yhtään enempää jaettavaa ei tule.  Näitä ehdotuksia ei ole budjetoitu mihinkään, vaan niiden toteutuminen tulee kestämään useamman vaalikauden.  Kyseessä on lisäksi vain joukko ehdotuksia, joista ei vielä ole päätetty yhtään mitään.

Itse olen huolissani lähinnä siitä, moniko kansanedustajakaan lopulta ymmärtää komitean ehdotusten kaikki merkitykset ja vaikutukset siinä vaiheessa, kun komitean lopullinen ehdotus julkaistaan.  Näistä muistiossa mainituista asioista olisi mielestäni syytä käydä yleisempää keskustelua juuri nyt, kun mitään ei vielä ole lyöty lukkoon.  Myöhemmin on sitten myöhäistä.

Kari Laurila