Seniorit, nuoret ja maahanmuuttajat vähemmistöinä:

Kuntien asioista päättävät keski-ikäiset

(7.7.2010 STT Info / Kuntaliitto)  Kuntien ja kaupunkien valtuustoissa valtaa käyttävät pääasiassa keski-ikäiset, ja puhetta johtaa useimmiten yli viisikymppinen mies. Kuntapäättäjistä suuri osa tekee työtä yksityisessä yrityksessä ja nuoret, seniorit ja maahanmuuttajat ovat valtuustojen vähemmistöä.

Kuntaliitto on koonnut tietoja kuntien valtuutetuista valtuustokauden 2009–2012 alussa. Lukuja on verrattu edellisten valtuustokausien vastaaviin lukuihin. Tiedot ovat Kuntaliiton, Tilastokeskuksen ja oikeusministeriön keräämiä.

Nuorten vähäinen määrä on huolestuttavaa

Valtuutetuista vain pieni osa on alle 30-vuotiaita. Heitä on tullut valtuustoihin jatkuvasti lisää, mutta se ei vastaa heidän osuuttaan yhteiskunnassa. Suomessa oli vuoden 2009 alussa 57 kuntaa, joissa ei ollut yhtään nuorta valtuutettua ja vain viidessä kunnassa on nuori valtuuston puheenjohtajana.

- Nuoret täytyy saada mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja oppimaan vaikuttamisen mekanismeja. Suomalaiset nuoret tuntevat tutkimustenkin mukaan hyvin yhteiskunnan toiminnan, mutta käytäntö opettaa parhaiten, Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka sanoo.

Sekä ikäihmisiä että nuoria on yhteiskunnassa kutakuinkin saman verran, mutta heidän osuutensa valtuustoissa suhteessa pienempi. Ikäihmiset ja nuoret ovat tulleet mukaan valtuustotoimintaan viime vuosina aikaisempaa innokkaammin.

- Keskustelu vanhustenhuollosta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä saattaa olla ikäihmisten määrällisen kasvun lisäksi yksi syy senioreiden aktivoitumiseen, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi.

Yksityinen on edelleen valtuutetun yleinen työnantaja

Noin puolet valtuutetuista, ja valtuustojen puheenjohtajista suurin osa, työskentelee yksityisellä sektorilla. Vajaa neljännes valtuutetuista työskentelee kuntasektorilla, puheenjohtajista noin viidennes. Tuoreista valtuustopäättäjistä reilu kolmannes on ensikertalaisia, puheenjohtajien vaihtuvuus on ollut pienempää.

- Valtuutetuilla ja valtuustojen puheenjohtajilla on yleensä yhteneväinen työnantajatausta, valtuutetuista valtion palveluksessa on noin kahdeksan prosenttia, mutta puheenjohtajissa peräti 18 prosenttia. Puheenjohtajien kohdalla kasvua edellisestä valtuustokaudesta on 4 prosenttiyksikköä, tilastotutkija Sirkka-Liisa Piipponen korostaa.

Yli 100 000 asukkaan kunnissa valtuutetuista valtiolla eli lähinnä valtionhallinnossa työtä teke-vien osuus on lähes neljännes, kun se keskimäärin kunnissa on 8 prosenttia. Kansanedustajien (56) lisäksi on paljon eduskunta- ja erityisavustajia (10). Isojen kuntien valtuutetuista kymmenesosa on kansanedustajia.

- Puheenjohtajiksi valitaan usein kokeneita ja jo aikaisemmin valtuustojen tai lautakuntien tehtävissä toimineita miehiä ja ensikertalaisistakin lähes neljännes on ollut mukana hallitus- tai lautakuntatyöskentelyssä, Pekola-Sjöblom sanoo.
 
Kuntaliiton tilaston mukaan valtuustoihin pääsi vuoden 2008 kuntavaaleissa 155 kansanedustajaa. Maahanmuuttajavaltuutettuja on kaikkiaan 34. Täysin ruotsinkielisiä valtuustoja on vain kaksi.

Valtuustopaikat ovat vähentyneet vuodesta 1998 vuoteen 2008 yhteensä 2 210 henkilöllä. Vähennyksen syynä ovat suurimmaksi osaksi olleet kuntaliitokset. Myös ehdokasmäärät valtuustopaikkaa kohti ovat olleet laskussa.