Lukijoiden kirjoituksia:

Lainsäädännössä ja laillisuusvalvonnassa on vakavia puutteita

Kansalaisten oikeusturvan edunvalvontajärjestö EOK on vuodesta 2004 lähtien kartoittanut, miten ihmiset ovat Suomessa kokeneet tulleensa kohdelluksi viranomaisissa ja oikeuksissa. Yllättävän moni kokee, että laki ei ole kaikille sama ja tuomiotkin ovat epäselviä.

Julkista valtaa käyttävät eivät aina tunnista syrjiviä piirteitä omassa toiminnassaan tai palveluissaan. Syrjinnästä voi olla vakavia seuraamuksia, vaikka se olisi tahatontakin. Joskus myös syrjinnän kohteen saattaa olla vaikea tunnistaa mistä huono kohtelu johtuu.

Suomessa eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri valvovat, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi heidän valvontaansa kuuluvat muutkin, jotka hoitavat julkista tehtävää. Erityisesti laillisuusvalvojien tehtävänä on valvoa, että hyvä hallinto sekä perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Seurauksena lainvastaisesta tai virheellisestä menettelystä laillisuusvalvojat voivat antaa virheen tehneelle huomautuksen tai ohjeen oikeasta menettelystä vastaisen varalle tai vakavammissa tapauksissa määrätä syytteen nostettavaksi.

Tehoton ylin laillisuusvalvonta lisää perus-ja ihmisoikeusloukkauksia

EOK:n seurannan mukaan monet ihmiset ovat kokeneet oikeusloukkauksiensa myötä ylimmän laillisuusvalvonnan lähes täysin tehottomaksi. Perus-ja ihmisoikeuksia rikkonut tuomari tai muu virkamies ei saa usein edes huomautusta. Näyttää siltä, että laillisuusvalvojien ratkaisuilla silitetään oikeusloukkaajien päitä ja siten kannustetaan tekemään lisää perus-ja ihmisoikeusloukkauksia ilman sanktioita.

Julkisen vallan sektorilla toimiva vallan väärinkäyttö voidaan rinnastaa jopa jossain määrin terroriluonteiseen toimintaan, sillä vallan väärinkäyttäjät voivat edelleen tehottoman laillisuuvalvonnan seurauksena aiheuttaa yksilöille ja yrityksille sekä yhteiskunnalle suuria vahinkoja. Perustuslain 118 §:n perusteella kansalaisten nostamien virkarikossyytteiden ja vahingonkorvauskanteiden käsittely tulisi tehdä samalla tavalla veloituksettomaksi kuin kanteluiden tekeminen oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille.

Toinen selkeä ongelma näkyy suomalaisessa oikeuskäytännössä. Perustuslain 118 §:n mukaisia virkarikosepäilyjä ei poliisin toimesta hevin tutkita eikä syyttäjäportaassa tai tuomioistuimissa niitä miksikään noteerata. Monen mielestä "ei korppi korpin silmää noki" oikeusloukkaajien suojelusysteemi on vahvasti heikentänyt kansalaisten uskoa Suomeen oikeusvaltiona. EOK:n havaintojen mukaan tuomioistuimissa on kuitenkin yhä selkeämmin ryhdytty puolustamaan perus- ja ihmisoikeuksia viranomaisvaatimuksia vastaan, vaikka korjattavaa ja puutteita on yhä paljon.

Toisaalta vakavia puutteita on myös lainsäädännössä. Viranomaisen käyttämää harkintavaltaa ei ole täsmennetty laeissa kuten ei myöskään kansalaisille kuuluvaa luottamuksensuojaa. Monen oikeusloukkauksen taustalla esiintyy viranomaiselle sallittua harkintavallan käyttöä, joka usein koetaan laittomaksi ja mielivaltaiseksi toiminnaksi. Lisäksi lainsäädännön tulkinnan ja tulkinnallisuuden nimissä perus – ja ihmisoikeusloukkauksien annetaan tuhota ihmisten elämän keskeisiä edellytyksiä.

Muutoksia lainsäädäntöön sekä tehokkaampia keinoja laillisuusvalvontaan ja oikeuskäytäntöön tarvitaan välittömästi koska niillä kyetään turvaamaan ja edistämään kansalaisten oikeusturvan toteutumista.

Perusoikeuksien toteuttaminen on julkisen vallan velvollisuus

Kun oikeudenloukkauksia esiintyy, on kaikkien yhteinen etu löytää joustavat, nopeat ja edulliset tavat, joilla oikeudenloukkaukset voidaan oikeudenmukaisesti hoitaa. EOK:n ja useiden oikeusoppineiden mielestä Suomeen olisi syytä perustaa perustuslakituomioistuin valvomaan perustuslain toteutumista sekä virkarikospoliisi, jonka tulisi olla eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta johdettu. 

Perustuslakituomioistuin löytyy muun muassa Saksasta, Tšekistä ja Luxemburgista sekä monesta muusta Euroopan maasta. Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta vaan perustuslain toteutumista valvoo eduskunnan perustuslakivaliokunta.

Perustuslakituomioistuimen ja virkarikospoliisin toteuttamiseksi tarvitaan poliittista vastuuta ja rohkeutta. Poliittisten päättäjien on syytä muistaa, että perusoikeuksien toteuttaminen on julkisen vallan velvollisuus.

Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto - EOK ry.

Jarmo Juntunen

toiminnanjohtaja