(30.10.2009 / THL)  Päihdekäytön häiriöihin näyttää liittyvän kognitiivisten toimintojen poikkeavuuksia nuorilla aikuisilla. Tuoreen THL:n tutkimuksen mukaan päihdehäiriödiagnoosin saaneet nuoret aikuiset suoriutuivat verrokkeja huonommin kielellistä älykkyyttä ja yleistä prosessointinopeutta arvioivissa tehtävissä. Sen sijaan tiedon lyhytkestoista mielessä säilyttämistä ja käsittelyä vaativissa työmuistitehtävissä ei havaittu puutoksia, vaikka työmuistin heikentynyt toiminta on usein liitetty päihdeongelmiin.

Päihdehäiriöiden yhteyttä kognitiivisiin toimintoihin on tutkittu laajasti, mutta aiemmat tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Nyt havaitut erot aikaisempiin tuloksiin nähden saattavat johtua tutkittavien nuoresta iästä, mutta myös käytetyn aineiston paremmasta edustavuudesta moniin aiempiin tutkimuksiin verrattuna.

Tutkimuksessa käytettiin väestöpohjaista 21–35-vuotiaiden nuorten aikuisten aineistoa, jolle tehtiin laaja psykiatrinen ja neuropsykologinen arviointi.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että niin oma kuin vanhempienkin matala koulutustaso olivat vahvasti yhteydessä heikompaan kielelliseen älykkyyteen ja hitaampaan prosessointinopeuteen. Näiden tekijöiden puolestaan tiedetään lisäävän päihdeongelmien riskiä. Sen sijaan esimerkiksi päihdehäiriön diagnoosi-ikä tai muut elämänaikaiset psykiatriset häiriöt eivät olleet yhteydessä tiedonkäsittelytoimintojen poikkeavuuksiin.

Tämän tutkimuksen perusteella ei voida suoraan päätellä, johtuvatko havaitut kognitiiviset poikkeavuudet päihteiden käytöstä ja muista päihdehäiriöihin liittyvistä tekijöistä, vai ovatko ne edeltäneet päihdeongelmien kehittymistä. ”Pitkittäistutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että heikompi kognitiivinen kyvykkyys lapsuudessa ja nuoruudessa lisää päihdeongelmien kehittymisen riskiä. Sekä kognitiivisten toimintojen että päihdeongelmien kehityspolut ovat kuitenkin monimutkaiset, eikä näiden ilmiöiden yhteyksiä tunnetta riittävän hyvin”, kertoo tutkija Antti Latvala.

Tutkimuksessa käytetty aineisto sisälsi 466 henkilöä, joista 12 prosentilla todettiin elämänaikainen päihdehäiriö. Valtaosa tapauksista oli alkoholihäiriöitä, mutta joka viidennellä täyttyivät kahden tai useamman päihteen väärinkäyttö- tai riippuvuuskriteerit. Aineisto on osa vuosina 2003–2005 toteutettua Nuorten aikuisten terveys ja psyykkinen hyvinvointi Suomessa -tutkimusta, joka puolestaan on Terveys 2000 -tutkimuksen seurantatutkimus. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Addiction-lehdessä.