Paltamon täystyöllisyyskokeilun johdossa kunnanjohtaja

(5.3.2009 Ajassa Nyt / Kari Laurila)  Paltamon kunta on saanut valtakunnallista mainetta siitä, että se pyrkii työllistämään kaikki kunnan työttömät.  Kokeilu on alkanut tänä vuonna.  Käytännössä malli toimii siten, että kunta tarjoaa työttömille mahdollisuutta työllistyä "työväentalon" palkkalistoille , ja työtehtävät ovat mm. ympäristötöitä, eli raivaustöitä, laiturien rakennusta, vanhojen rakennusten remontointia, kaupungeissa asuville metsänomistajille tehtäviä töitä sekä tehtäviä yhdistyksissä ja järjestöissä.

Noin kolmannes työstä on aiottu vapaille markkinoille. Osa työttömistä lähetettäisiin Sotkamon Talvivaaran kaivokselle, muille työtä aiottaisiin saada Kajaanista ja eläköitymisen kautta.  Terveydellisistä syistä voi päästä kuntoutukseen tai eläkeprosessiin.

Työssä on portaittainen, kannustava malli.  Melkein kokonaan työkyvyttömät pääsevät tekemään kuntouttavaa työtä 4 h viikossa.  "Kansalaistyötä" tekevät saisivat palkkaa 800 - 1000 e/kk  ja "ohjaavaan työhön"  päässeet saisivat palkkaa 1300e /kk.  Ohjaavaan työhön on suunniteltu työllistettävän kolmasosa työttömistä

Pitkäaikaistyöttömän on osallistuttava aktiivitoimiin

Vuonna 2006 voimaan tulleen työmarkkinatuen uudistamisen yhteydessä kuntien työ- ja elinkeinotoimistot (silloiset työvoimatoimistot) määrättiin tarjoamaan yli 500 päivää työttömänä olleelle aktiivitoimenpiteitä. Työtön on velvollinen osallistumaan niihin työmarkkinatuen lakkauttamisen uhalla. 

Myös toimeentulotukea voidaan alentaa 20% tai 40% aktiivitoimista kieltäytyneelle.

Kuntia sakotetaan passiivisista pitkäaikaistyöttömistä

Kunnat puolestaan maksavat valtiolle sakkoina huimia summia niistä pitkäaikaistyöttömistä, joita kunnat eivät ole pystyneet aktivoimaan: esimerkiksi Helsinki maksoi viime vuonna noin 13 miljoonaa, Oulu 10 miljoonaa, Tampere 7 miljoonaa ja Turku 5 miljoonaa euroa.  Jotain lienee joutunut maksamaan Paltamokin.

Projektin totetuttajan,  Paltamon työväenyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Arto Laurikainen toimii myös Paltamon kunnanjohtajana.

Työministeriö: työmarkkinatukiuudistuksella ei ollut suoria työllisyysvaikutuksia

Vuonna 2006 toteutettu työmarkkinatukiuudistus on lisännyt pitkäaikaistyöttömien osallistumista työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Sen sijaan uudistuksella ei ollut suoria työllisyysvaikutuksia. Näin arvioidaan 27.2.2009 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Kari Hämäläisen, Juha Tuomalan ja Minna Ylikännön tutkimuksessa ”Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset”.

– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lisääntyneellä aktivoinnin uhalla ei saatu pitkäaikaistyöttömiä avoimille työmarkkinoille. Siihen tarvitaan ennen kaikkea pitkäjänteistä yhteistyötä työttömän kanssa, eli enemmän porkkanaa kepillä kannustamisen sijaan, työministeri Tarja Cronberg totesi tutkimuksen tiedotustilaisuudessa.

Seinä on usein vastassa avoimilla työmarkkinoilla.

Aktivoinnin lisääminen ei yksistään edistä pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Tavoitteena on siirtyä erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden kautta avoimille työmarkkinoille, mutta seinä tulee usein vastaan palkkatuetun työn loputtua. Sen jälkeen on edessä jälleen työttömyys, todetaan työministeriön tiedotteessa.

Tutkimus on luettavissa ministeriön verkkosivuilla tästä linkistä (pdf).

Tämä artikkeli jonka tekijä on Ajassa Nyt / Kari Laurila on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi lisenssillä.