HUOM!  Ajassa Nyt -verkkolehti vaihtoi ohjelmistoalustansa uuteen toukokuussa 2011.  Samalla vaihdettiin serveriä.  Tämä on lehden vanhempi versio.  Nykyiseen lehteen pääsee tutustumaan tästä tai alapuolen valikosta.
[ Etusivu ]  [ Uusi Ajassa Nyt ]  [ Artikkelit ]  [ Blogit ]  [ TV -ohjelmat ]  [ Toimitus ]  [ Sivukartta
ISSN 1797-3120

PääkirjoitusUutiset Kolumni Lukijoiden kirjoituksia Vaaliliite Kuvakilpailun satoa

Jaa Facebookissa

Päivän sää
Päivän sää

 

Website Builder

Web Hosting

 

Puhtaampi ilma lämmittää ilmastoa

(30.10.2009 / STT Info / Helsingin Yliopisto)  Perjantaina 30.10.2009 ilmestyy korkeatasoissa Science-tiedelehdessä näkökulma-artikkeli Clean the Air, Heat the Planet?, jonka ovat kirjoittaneet Almut Arneth, Nadine Unger, Markku Kulmala ja Meinrat O. Andreae. Artikkeli on kirjoitettu Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella yhteistyössä NASAn ja saksalaisen Max Planck -instituutin kanssa. Almut Arneth Lundin yliopistosta oli vierailevana professorina professori Markku Kulmalan johtamassa ryhmässä Helsingissä kevään 2009.  

Sciencessä julkaistun artikkelin mukaan ilman epäpuhtauksien terveysvaikutusten ja toisaalta niiden ilmastovaikutusten välillä on selkeä mutta kvantifioimaton yhteys. Eli kun ilmaa puhdistetaan siitä saattaa olla ilmastolle arvaamattomia seurauksia. Varsinkin pienhiukkasten ja otsonin terveys- ja ilmastolliset vaikutukset ovat vastakkaissuuntaisia. On siis hyvinkin mahdollista, että kun puhdistamme ilmaa ja teemme siitä terveellisempää, samalla poistamme ilmakehästä ilmastoa viilentäviä komponentteja.

Pienhiukkaset heikentävät ihmisten terveyttä, mutta suuri osa niistä viilentää ilmastoa. Tosin epätäydellisessä palamisessa syntyvä musta hiili (noki) lämmittää ilmastoa. Noki imee itseensä auringon säteilyä, esimerkiksi laskeutuu lumi- ja jääpinnoille, ja näin vähentää maapallon heijastuskykyä eli albedoa. Siten eräs selkeimmistä sekä ilmastoa että ihmisten terveyttä tukevista päätöksistä olisi rajoittaa mustahiilipäästöjä.

Ilman epäpuhtauksien ja ilmaston muutoksen kytkentöjen ymmärtäminen on ihmiskunnan kannalta merkittävä tutkimushaaste. Tätä haastetta 30.10. ilmestyvä artikkeli valottaa. Näitä kysymyksiä pyritään jo tällä hetkellä ratkomaan muun muassa Markku Kulmalan johtamassa EU:n rahoittamassa kansainvälisessä projektissa EUCAARI (European Integrated Project on Aerosol-Climate-Air Quality Interactions), jossa 48 yhteistyölaboratoriota 24 eri maasta tutkii ilmaston ja ilman laadun yhteyttä varsinkin pienhiukkasten kannalta.