 |
|
|
|
ISSN 1797-3120
HarrastuksetYhteiskunta ja me Paikkakunnat Työ Lemmikit Vapaa aika
|
Sata-komitea ja perusturvan kokonaisuudistus (18.12.2009 Sata-komitealta useita ehdotuksia sosiaaliturvan uudistamiseksi)
Komitean toimeksiantoon kuuluu kolme perustehtävää: köyhyyden vähentäminen, perusturvan kannustavuus ja rahoituksen kestävyys. Köyhyyden vähentämisestä kiistellään Köyhyyden vähentäminen tarkoittaa, että perusturva on riittävä. Komiteassa on ehdotettu, että hallitus arvioi perusturvan tasokorotusten määrän kerran vaalikaudessa. Komitean puheenjohtajan, Markku Lehdon YLE:n uutisille antaman tiedon mukaan on pohdittu myös perusturvan inflaatiokorotusten muuttamista vuosittaisiksi ja tällekin ajatukselle on komiteasta löytynyt myönteistä ilmapiiriä. Sen sijaan Elinkeinoelämän Keskusliiton lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen varoittaa Turun Sanomien haastattelussa paisuttamasta perusturvaa liiaksi. Laatusen mukaan indeksisidonnaisuus loisi maksuautomaatin, jota olisi pitkän päälle vaikea hallita. Laatunen on myös sosiaaliturvakomitean jäsen. Perusturva on noussut ansiotasoa hitaammin. Kun ansiotaso on vuodesta 1991 noussut 35 prosenttia, kansaneläke on noussut vain 9 prosenttia. Työmarkkinatuen nousu on ollut 3 prosenttia ja toimeentulotuki on jäänyt eniten jälkeen. Se on reaalisesti laskenut -3 prosenttia vuoden 1991 tasoon verrattuna. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi etuudeksi, jota maksetaan silloin, kun ihminen ei muuten voi työllään, yrittäjyydellään, eläkkeellään tai muulla tavoin ansaita toimeentuloaan. Sitä ei ole tarkoitettu jatkuvaksi etuudeksi, vaan tilapäiseksi ratkaisuksi. Perusturvan jälkeenjääneisyyden vuoksi siitä on tullut osa perustoimeentuloa ja se pitäisi sosiaaliturvauudistuksessa palauttaa alkuperäiseen tarkoitukseensa. Sata-komitea onkin laskeskellut, että pelkästään esimerkiksi yksin asuvan työttömän työmarkkinatukea pitäisi korottaa ennätysmäiset 40 prosenttia, jotta laskennallinen tarve toimeentulotukeen nykytilanteessa poistuisi. Mikäli myös toimeentulotuen tasoa tarkastettaisiin ajan tasalle, työmarkkinatuen korotustarve olisi vielä suurempi. Tällainen korotus olisi taas ristiriidassa perusturvan kannustavuus -tavoitteen kanssa. Sata-komitean puheenjohtajan muistiossa esitetään myös 650 euron takuueläkettä, joka otettaisiin käyttöön silloin, jos kokonaiseläke -ts. ansioeläke ja kansaneläke - jäisi alle takuueläkkeen. Mietintöluonnoksessa takuueläke olisi kansaneläkkeen täydennysosa, jota ei yhteensovitettaisi työeläkkeeseen. Takuueläkkeen saajia olisi 110 000 henkilöä, joista noin kaksi kolmasosaa olisi naisia ja kolmasosa miehiä. Sairauden tai vanhuuden takia maksettavan eläkkeen tulisi olla Lehdon mukaan toimeentulotukea korkeampi, koska eläkkeellä on tultava toimeen vuosikymmeniä. Muistiossa kaavaillaan toimeentulotuen perusosan siirtämistä Kelan maksettavaksi. Tätä perustellaan yhtenäisen vähimmäisturvan takaamisella. Mietintöluonnoksessa tätä toimeentulotuen osaa kutsutaan tulotakuuksi. Tulotakuu kattaisi toimeentulotukilain perusosan ja asumistukilain perusteella suoritettavat korvaukset. Komitea on suunnitellut korotuksia myös lukuisiin muihin perusturvaetuuksiin, mm. lapsilisiin. On huomattava, etteivät edellä luetellut korotukset eivät kuitenkaan nosta sellaisen perusturvan varassa elävän henkilön käteen jäävää rahamäärää, joka joutuu tällä hetkellä turvautumaan myös toimeentulotukeen, euroakaan. Komitea ei kuitenkaan tässä vaiheessa vielä tee muuta, kuin - aikataulun mukaisesti - esittää peruslinjaukset hallituksen iltakouluun joulukuuksi. Ajoitus ja perusturvan mitoitus jäävät myöhemmäksi. Kannustavuutta on tulkittu työttömän ansioturvan heikentämiseksi Työikäisen väestön määrä uhkaa pudota 200 000 hengellä vuoteen 2020 mennessä jos mitään ei tehdä. Sata-komitean toisessa perustehtävässä onkin saada kaikki kynnelle kykenevät töihin, jotta elatussuhde säilyisi. Elatussuhde tarkoittaa sitä, että pahimmassa tapauksessa tulevaisuudessa yhä pienempi osa joutuisi maksamaan yhä suuremman osan sosiaaliturvan. Keinoiksi tähän komitea on ehdottanut mm., että ansiosidonnaista päivärahaa ei maksettaisikaan automaattisesti kahta vuotta nykyisen käytännön mukaisesti, vaan työttömän on tuona aikana osallistuttava myös aktiivitoimiin. Sata-komitean mallissa kahden vuoden ansiosidonnaisen työttömyysturvan edellytyksenä on esimerkiksi työllisyyskoulutukseen osallistuminen. Kahden vuoden päivärahakausi muuttuu täten lyhyemmiksi pätkiksi. – En pidä heikennyksenä sitä, että ansiosidonnaista päivärahaa nauttivan pitää osallistua aktiivitoimiin, Lehto puolusteli 13.11. järjestetyssä, Sata-komitean julkisuuteen vuotanutta muistiota käsitelleessä toimittajatilaisuudessa. Sata-komitean muistiossa ehdotetaan myös, että Suomeen perustettaisiin uusi valtionyhtiö ongelmatyöttömiä varten. Yhtiö vuokraisi työvoimaa ja poistaisi osan yksityisten yritysten riskeistä, jotka liittyvät vaikeasti työllistettävien palkkaukseen. Muistiossa yhtiöstä käytetään nimeä "Työpankki". Markku Lehdon hahmottelemassa muistiossa työpankki voisi muun muassa myöntää pysyvää työllistymistukea. Työttömälle laadittaisiin vastedes henkilökohtainen työnhakusuunnitelma kahden viikon kuluessa työttömyyden alkamisesta. Jos uutta työtä ei löydy puolessa vuodessa, työtön ohjataan työpankkiin, joka käynnistää henkilökohtaisen "tehostettujen toimien" ohjelman. Eräs tapa saada lisää väkeä työelämään on komiteamietinnön mukaan työelämään siirtymisen aikaistaminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen. Uudistuksen rahoituksen on oltava kestävällä pohjalla Perusturvauudistus olisi toimeksiannon mukaan suunniteltava siten, ettei siihen tarvittaisi lisää rahaa. Julkisuuteen vuotaneen Sata-komitean muistion mukaiset uudistukset maksaisivat kuitenkin komitealähteiden YLE:n uutisille antaman tiedon mukaan lähes miljardi euroa. Puheet miljardikorotuksista ovat Lehdon mukaan vahvasti liioiteltuja. Pohjapaperissa on kuitenkin useita sadan miljoonan uudistuksia ja kymmeniä pienempiä. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on todennut, että sosiaaliturvauudistuksiin tarvitaan lisärahaa sekä tällä että tulevalla vaalikaudella. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on sitä mieltä, että valtion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa myös tulevaisuudessa. Hän leimaa puheet perusturvan miljardikorotuksista huhupuheiksi. Komitealla on kiire jättää perusturvauudistuksen kokonaislinjaukset Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä on vaatinut, että komitea pysyy työssään aikataulussa. Aikataulun mukaan sosiaaliturvauudistuksen kokonaislinjaukset olisi saatava valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Talous- ja työllisyysvaikutusten täsmennetyt linjaukset pitäisi antaa ensi vuoden helmikuussa. Komitean pitää antaa vuoden 2010 alusta voimaan tulevat lakiehdotukset hallitukselle vuoden 2009 huhtikuun loppuun mennessä. Muilta osin ehdotukset ja lainsäädännön kokonaisuudistus on saatava valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä. Lue myös: Sata-komitealta useita ehdotuksia sosiaaliturvan uudistamiseksi (18.12.2009 / STM) Sata-komitea linjasi sosiaaliturvauudistusta (27.1.2009 STM) Alla linkit Ylen uutisten julkaisemiin Sata-komitean luonnoksiin uudistuksen keskeisistä luonnoksista:
|
