Ajassa Nyt -verkkolehti

HUOM! Ajassa Nyt -verkkolehti vaihtoi ohjelmistoalustansa uuteen toukokuussa 2011. Samalla vaihdettiin serveriä. Tämä on lehden vanhempi versio. Nykyiseen lehteen pääsee tutustumaan tästä tai alapuolen valikosta.

[ Etusivu ] [ Uusi Ajassa Nyt ] [ Artikkelit ] [ Blogit ] [ TV -ohjelmat ] [ Toimitus ] [ Sivukartta ]

ISSN 1797-3120

Harrastukset Yhteiskunta ja me Paikkakunnat Työ Lemmikit Vapaa aika

Jaa Facebookissa

Päivän sää

Seppo Säynäjäkangas - pohjoissuomalainen menestystarina

Professori Seppo Säynäjäkangas tutussa ympäristössä Oulun Yliopistolla
(26.4.2009 Ajassa Nyt / Sirpa Ahola-Laurila) Seppo Säynäjäkangas on luonut pohjoissuomalaisen menestystarinan. Hän syntyi 1942 kemijärveläiseen maanviljelijäperheeseen. Varhaisimpia lapsuusmuistoja on oman isän, Arvo Säynäjäkankaan, hautajaiset, vaikka Sepolla ikää oli vasta puolitoista vuotta. Samoin lapsuudesta on jäänyt mieleen, miten hän neljä- ja puolivuotiaana tipahti avantoon, joka oli tehty mateenpyyntiä varten. Vaikka virta vei uimataidotonta poikaa jään alla, hän onnistui löytämään avannon ja pelastautumaan jään alta pois. Tämä kokemus on jäänyt ihmeenä mieleen ja myös muistikuva siitä, miten hän ei tuntenut tapahtuman aikana pelkoa. Sama rohkeus on säilynyt läpi elämän ja auttanut menestystarinan onnistumisessa.

Oulusta toinen kotikaupunki

Seppo Säynäjäkangas kokee Kemijärven ohella myös Oulun kotikaupungikseen, koska hän muutti jo 45 vuotta sitten Ouluun opiskelemaan. Hän on ensimmäinen Oulun Yliopiston 1967 perustetusta sähkötekniikan osastolta valmistunut diplomi-insinööri, lisäksi yliopiston järjestyksessä kolmas väitellyt tohtori. Samoin hän on ensimmäinen teknillisessä tiedekunnassa opiskelleista, joka nimitettiin Oulun Yliopiston professoriksi. Kaiken kaikkiaan Seppo Säynäjäkangas työskenteli Oulun Yliopistossa 38 vuotta.

Maailmanvalloitukseen Polar Elektro Oy:n avulla

Sykemittareita kehittävän Polar Elektro Oy:n hän perusti 1977. Tällä hetkellä yrityksellä on 2200 työntekijää, markkinointiyhtiö 83 maassa ja tuotantoyhtiö Kiinassa. Amerikkalainen Success-lehti listasi hänet 1996 maailman 11 parhaan yrittäjän joukkoon. Sykemittari on listattu Keksintösäätiön puolesta v. 2000 vuosituhannen yhdeksi merkittävimmistä maailmassa. Useiden muiden tunnustusten joukosta voi mainita esimerkiksi Tasavallan Presidentin vientipalkinnon 1992 ja valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon 1999.

Seppo Säynäjäkangas perusti nimeään kantavan tiedesäätiön 1992. Säätiön tarkoitus on mm. edistää suomalaista tutkimusta ja nostaa suomalaisen tieteen tasoa tekniikan ja elektroniikan aloilla. 3000 euron apurahat jaetaan vuosittain 10 – 16 opiskelijalle, 2009 stipendin saa 16 henkilöä.

1977 perustetulla Polar Elektro Oy:llä on markkinointiyhtiö jo 83 maassa

Uudet haasteet vielä edessä

Tällä hetkellä Seppo Säynäjäkankaalla on edessä uusia haasteita. Toukokuussa ilmestyy Mika Kuljun hänestä kirjoittama elämäkerta ”Sykettä ja sitkoa”. Hänellä on myös käynnistymässä uusi yritys ”Health care success”, joka valmistaa ranteeseen kiinnitettäviä pienoistietokoneita. Näin ihmisen elintoimintoja voidaan tarkkailla ja mikäli tarvetta on, kone hälyttää avun paikalle. Tämän yrityksen Säynäjäkangas uskoo ylittävän sata- tai tuhatkertaisesti Polar Elektro Oy:n myynnin.

Merkittävän elämäntyön tehnyt Säynäjäkangas on hersyvän huumorintajun omaava kunnioitusta herättävä mies.

Eino Romppasen tekemä Lasse Viren -patsas Polar Elektro Oy:n edustalla

Vaikka menestys on tehnyt hänestä kuuluisan, julkisuudessa olo ei ihmeemmin kiinnosta. Hän on myös iloinen, että ihmiset tuntevat häntä kohtaan kunnioitusta, joten siipeilijöitäkään ei ympärillä juuri pyöri. Seppo laulaa mielellään karaokea, mm. Hongkongin maailmannäyttelyssä käydessään. Bravuurit ovat ”Elämää juoksuhaudoissa” sekä ”Näin Sinusta unta”. Pilke silmäkulmassa Seppo kertoo omaavansa kolme ongelmaa: ”Liian paljon aikaa, liikaa rahaa ja sopiva määrä rakkautta”.

Lopuksi ei voi kuin todeta: ”Hurmaava herrasmies.”

Artikkeli Seppo Säynäjäkangas - pohjoissuomalainen menestystarina jonka tekijä on Ajassa Nyt / Sirpa Ahola-Laurila on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi lisenssillä. Teksti ja kuvat: Sirpa Ahola-Laurila.