Talouden vaihtelut nakertavat hyvinvointivaltiota ja lisäävät eriarvoisuutta

(8.7.2010 / THL tiedottaa)  Taloudelliset vaihtelut vaikuttavat väestön terveyteen, mutta vaikutuksista ei tiedetä tarpeeksi, todetaan useissa tänään alkaneen Terveystaloustieteen Euroopan konferenssin esityksissä. Etenkin taantumien pitkän aikavälin vaikutuksista ja korjaavien toimenpiteiden tehosta tarvitaan enemmän tutkittua tietoa, sanoo torstaina alkavien päivien pääpuhujiin kuuluva espanjalainen Guillem López Casasnovas.

Suomessa taloudelliset taantumat 1990-luvun alussa ja vuonna 2009 ovat vaikuttaneet merkittävästi hyvinvointivaltioon ja sen myötä kansalaisten hyvinvointiin. Lamat ovat kolhineet päivillä puhuvan Jaakko Kianderin mukaan pahoin hyvinvointivaltiota. Vaikka hyvinvointivaltion tunnuspiirteet ovat säilyneet, ovat etuuksien leikkaukset vähentäneet merkittävästi järjestelmän kykyä ehkäistä eriarvoisuutta. Niinpä köyhyys ja tuloerot ovat lisääntyneet Suomessa, kun ne hyvinvointivaltion kulta-aikana 1980-luvulla olivat pienimmillään.

Merkittävää taloustaantumien vaikutukselle Suomessa on ollut, että 1990-luvun syvän laman tulkittiin johtuvan, ei ainoastaan makrotalouden vaihteluista, vaan syvemmästä suomalaisen järjestelmän epätasapainosta: hyvinvointivaltion antamista vääristä kannustimista ja niiden myötä paisuneesta julkisesta sektorista.

Kun terveydenhoitomenoja yritettiin myöhemmin 2000-luvulla lisätä, katkaisi vuoden 2009 taantuma kehityksen. Nyt suomalainen hyvinvointivaltio elää Kianderin mukaan epävarmuuden ja hämmennyksen aikaa: väestö ikääntyy, mutta julkisten menojen kehitystä vahditaan samalla, kun EU kannustaa yksityisten palveluiden kehittämiseen julkisten sijaan.


Taantumien haittoja osattava torjua

Suomalaisten taloustaantumien opetuksia on ollut, että nuoria ei pidä jättää työttömiksi ja että pitkäaikaistyöttömyys on erittäin vahingollista. Töihin palaaminen on vaikeaa, työttömyyteen liittyvät toimintamallit leviävät lähipiirissä ja siirtyvät pahimmillaan sukupolvelta toiselle, mikä estää yhteiskunnan toipumista taantumasta.

López Casasnovasin mukaan taantumien haittoja ehkäistäessä toimenpiteiden tulee olla kohderyhmille räätälöityjä, kohderyhmät tulee valita tarkkaan ja (esimerkiksi nuoret tai pitkäaikaistyöttömät) ja toimenpiteet tulee toteuttaa tehokkaasti ylitse hallinnonrajojen. Vaikuttavuutta tulee seurata ja arvioida jatkuvasti.

”Taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta taantuman aikana kannattaa investoida lapsiin ja nuoriin sekä koulutukseen,” summaa taantumista saadut opit tutkimusprofessori Markku Pekurinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Avajaisissa puhuneen THL:n pääjohtaja Pekka Puskan mukaan laitos seuraa tarkkaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehitystä etenkin taantuman aikana. ”Palvelujärjestelmän riittävä resurssointi ja rahoituksen turvaaminen taantuman aikana on ensi arvoisen tärkeää, jotta taantumasta toipuminen kävisi mahdollisimman nopeasti,” Puska korostaa.