HUOM!  Ajassa Nyt -verkkolehti vaihtoi ohjelmistoalustansa uuteen toukokuussa 2011.  Samalla vaihdettiin serveriä.  Tämä on lehden vanhempi versio.  Nykyiseen lehteen pääsee tutustumaan tästä tai alapuolen valikosta.
[ Etusivu ]  [ Uusi Ajassa Nyt ]  [ Artikkelit ]  [ Blogit ]  [ TV -ohjelmat ]  [ Toimitus ]  [ Sivukartta
ISSN 1797-3120

PääkirjoitusUutiset Kolumni Lukijoiden kirjoituksia Vaaliliite Kuvakilpailun satoa

Jaa Facebookissa

Päivän sää
Päivän sää

 

Website Builder

Web Hosting

 

Vippi vie kaverinkin käräjille

(9.4.2009 Taloussanomat)  Rahan lainaaminen kaverille on ikävää. Vielä ikävämpää on kaverille annetun lainan takaisin periminen.

Kaverille vippaaminen ei ole mukavaa. Se aiheuttaa yleensä kiusallisen tilanteen ystävien välille. Ystävältä tai kaverilta on monen vaikea kieltää vippiä, kirjoittaa Helsingin Sanomat keskiviikkona.

Helsingin sosiaaliviraston talous- ja velkaneuvontayksikön päällikkö Marianne Rikama ohjaa rahapulaista kysymään lainaa ensin aina pankista. Pikavippejä ja kalliita kulutusluottoja hän suosittelee karttamaan. 

Vippaamisesta tulee helposti kierre: krooninen vippaaja napsii summan oikealta ja vasemmalta. Välillä hän lyhentää lainaa, jotta voi aloittaa uudestaan, lehti kirjoittaa. 

Jos lainaaja heltyy myöntämään vipin kaverilleen, siitä kannattaa tehdä velkakirja. Se voi tuntua turhan viralliselta, mutta helpottaa asioiden hoitoa.

– Velkakirja on sitä tärkeämpi, mitä suurempi ja pitkäaikaisempi laina on. Sitä ei kannata pitää epäluottamuslauseena, lehti kirjoittaa.

Vippiin on hyvä soveltaa normaaleja lainan ehtoja. Vippaajan maksukyky on hyvä arvioida. Viivästyskoron kirjaaminen velkakirjaan nopeuttaa usein takaisinmaksua. Lyhennykset on hyvä hoitaa pankin kautta, jotta tapahtumasta jää merkintä.

Karhuaminen on raskasta

Oman rahan pyytäminen takaisin tuntuu monesta ikävältä. Ystävältä ei vain kehdata pyytää rahaa takaisin, vaikka maksamisesta on varta vasten sovittu. Osaa vippaajista lainan maksamattomuus ei häiritse lainkaan. Osalla ei ole koskaan ollut aikomustakaan maksaa vippiä takaisin. Se kertoo jo elämänhallinnan puutteesta, psykologi Tuija Matikka sanoo lehdessä. 

Jos maksua ei kuulu useista pyynnöistä huolimatta, lainaaja voi nostaa velkomiskanteen. Käräjöinti ystävää vastaan voi olla raskasta ja kallista. Lainanantaja tarvitsee pahimmillaan asianajajan. Kulut menevät velkaveljen maksettavaksi. 

Paljon paremmin perintä ei välttämättä käy ulosottovirastonkaan kautta, vaikka saamisesta olisi oikeuden päätös. 

– Jos velallisella on isoja summia ulosotossa, pienen kaverilainan maksu ei ole ykkösenä, Rikama muistuttaa Helsingin Sanomissa.

Creative Commons License

Tekijänoikeustiedot

Taloussanomat / Taloussanomat

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisensillä.